Energiatehokkaat rakennukset ovat avainasemassa Turun siirtyessä kohti hiilineutraaliutta. Lämmityksestä aiheutuu lähes puolet kaupunkimme päästöistä. Onkin siis ensiarvoisen tärkeää vaihtaa lämmitysratkaisumme kestävämmiksi sekä tehdä energiatehokkuusinvestointeja. Lisäksi meidän tulee pitää huolta jo olemassa olevasta rakennuskannastamme korjauttamalla mieluummin kuin purkamalla.
Rakentamisen osuus on noin 20 prosenttia rakennuksen elinkaaren päästöistä. Vanhan rakennuskannan suosimisella purkamisen ja uuden rakentamisen sijaan vähennämme rakennetun ympäristömme päästöjä. Rakennuksen lähestyessä elinkaarensa loppua on ensisijaisesti arvioitava, voiko elinkaarta pidentää. Esimerkiksi konserttitalomme suhteen meidän pitäisi päättää vanhan rakennuksen kohtalosta ennen uuden rakentamista. Suomen ensimmäinen konserttitalo on vahva osa Turun historiaa, eikä sitä voi heittää hukkaan väliaikaisten säästöjen takia. Miksi rakennuksen peruskorjaus näyttää jääneen unholaan?
Maankäytön ja rakentamisen suunnittelussa on saatava normiksi päästöjen minimointi sekä hiilinielujen maksimointi. Runsaat viheralueet, puusto ja puurakentaminen tekevät ympäristöstä viihtyisämmän asukkaille ja ovat hyväksi ympäristölle. Meidän tulee myös tarkastella esimerkiksi parkkipaikkojen rakentamissäädöksiä ja muuttaa niitä paremmin autottomuutta tukeviksi. Tämä madaltaa asumiskustannuksia samalla kun laadukas joukkoliikenteemme takaa autottoman elämän sujuvuuden.
Rakennetun ympäristön päästöistä valtaosa syntyy niiden käytön aikana. Energiatehokkuusinvestoinneilla voidaan vähentää päästöjä merkittävästi. SYKLI kertoo videossaan tarkemmin siitä, miten energiatehokkuusinvestointeja sekä niiden arvoa voi mitata. Kannattavin tapa on tutkia investointien nettonykyarvoa, joka kertoo paljonko investoinnilla tullaan tulevaisuudessa säästämään. Investointien tekemättä jättäminen rahan säästämiseksi tulee yleensä pitkällä tähtäimellä paljon investointeja kalliimmaksi. Julkisesta rakennuskannasta voidaankin tehdä energiatehokkuuden suunnannäyttäjä. Julkisissa rakennuksissa päästöjä vähennetään esimerkiksi hukkalämmön talteenotolla, aurinkoenergian rakentamisella, kestävämpiin lämmitysratkaisuihin vaihtamisella ja lämpövarastoinnilla.
Kunnan tulee toimia suunnannäyttäjänä myös puurakentamisen käytössä. Puurakentamista tulee lisätä niin ilmaston kuin sisäilman laadunkin takia. Puurakentaminen sitoo itseensä hiiltä ja on paljon vähäpäästöisempää kuin sementin ja teräksen valmistaminen. Suositaan kaavoituksessa puurakentamista sekä viheralueiden lisäämistä. Edistetään lisäksi viherkertoimen, kuten viherkattojen, käyttöä kaavoituksessa. Viherkatot ovat loistava tapa tuoda luontoa lähemmäs kaupunkilaisia. Lisäksi viherpeite pidentää katon käyttöikää, tuoden katon elinkaarikustannuksia alas.
Turun Ylioppilaskyläsäätiön Aitiopaikka-asuntokohde sekä sen katolle asetetut aurinkopaneelit ovat hyvä esimerkki energiaviisaasta rakentamisesta, jota soisi Turussa nähtävän enemmänkin. Asuntokohteen katolla olevat 515 paneelia tuottavat sähköä yli kohteen omien tarpeiden ja ylijäämäsähkö voidaan jakaa naapurikiinteistöille. Tuotetun aurinkosähkön avulla vähennetään hiilidioksidipäästöjä noin 30 tonnia vuodessa.