Kuten edellisessä kirjoituksessa mainitsinkin, tieliikenne aiheuttaa vähän yli viidenneksen Turun päästöistä. Tämän sektorin päästöistä voikin vähentää monella eri tavalla, joihin pureudumme nyt tarkemmin. Ilmastoystävällisten liikenneratkaisujen tulee parantaa ihmisten arkea sekä palvella kaikenlaisia liikkujia.
Joukkoliikenneratkaisut ovat avainasemassa, kun vähennetään liikenteen päästöjä ja parannetaan kuntalaisten elämänlaatua. Joukkoliikenteen käytön tulee olla helpompaa ja halvempaa kuin auton omistamisen. Keskustan alueella joukkoliikenteen tulee mahdollistaa kokonaan autoton elämä. Joukkoliikenteen tulee olla myös aidosti saavutettavaa kaikille kuntamme asukkaille ja sen käytön tulee olla esteetöntä.
Saamme vuonna 2025 viimein joukkoliikenteen käyttöä helpottavan ja sen saavutettavuutta parantavan runkolinjaston. Runkolinjasto tarkoittaa bussien aikataulutusta ja reititystä niin, että kaupunkilaisten on entistä sujuvampaa käyttää joukkoliikennettä. Bussit kulkevat runkolinjoilla niin tiuhaan, että pysäkille voi lähteä milloin tahansa. Runkolinjastosta on julkaistu jo nyt suunnitteilla olevat reitit Fölin sivuille.
Joukkoliikenneratkaisuihin kuuluu oleellisena osana myös raideliikenne. Tähän kuuluvat niin lähi- kuin kaukojunat sekä ratikka. Jokaisesta näistä projekteista saisi kokonaan oman postauksensa. Suomen hallitus on kuitenkin linjannut, että kotimaan liikenteen päästöt on puolitettava vuoteen 2030 mennessä. Tämä ei tule onnistumaan ilman kaikenlaisten joukkoliikenneratkaisujen käyttämistä ja kehittämistä. Tunnin juna Turun ja Helsingin välillä, lähijuna, joka yhdistää Turun, Naantalin, Uusikaupungin, Loimaan ja Salon sekä Varissuon ja keskustan yhdistävä ratikka ovat kaikki toteuttamisen arvoisia ratkaisuja – kunhan ne vain tulevat oikeasti palvelemaan kaupunkilaisten liikkumistarpeita.
Kävely ja pyöräily ovat liikkumisratkaisuista vähäpäästöisimmät. Turussa tuleekin panostaa kävelyn ja pyöräilyn mahdollisuuksiin myös keskustan alueella. Pyöräilyn kehittämisohjelmamme mukaan yli 90 % kaupunkilaisista asuu alle 30 minuutin pyöräilymatkan päässä kauppatorista. Kävely- ja pyöräteiden sekä näiden reittien tulee mahdollistaa entistä paremmat mahdollisuudet kevyen liikenteen käyttämiselle. Pyöräilyinfraan on panostettava keskustassa ja sujuva kävely sekä pyöräily on mahdollistettava vuoden ympäri. Fölläriverkostoa tulee laajentaa ja kaupunkipyörien käyttöä helpottaa entisestään, jotta ne olisivat aidosti helppokäyttöinen vaihtoehto esimerkiksi Turussakin yleistyneille sähköpotkulaudoille.
Henkilöautoliikenteen päästöjä pystytään vähentämään myös konkreettisemmin muuttamalla se mahdollisimman suurelta osin sähkö- ja kaasukäyttöiseksi. Tällä hetkellä ympäristöystävällisemmän liikenteen järjestelmät ovat hajanaisia ja puutteellisia. Turkuun tuleekin laatia suunnitelma tankkaus- ja latausverkoston kehittämisestä. Yhtenäinen ja laaja latausverkosto mahdollistaa näiden liikkumismuotojen leviämisen. Biopolttonesteet voivat toimia siirtymäratkaisuna, kun mennään kohti pitkän ajan tavoitteita, kuten sähköistettyä liikennettä, biokaasua ja synteettisiä polttoaineita.
Turun tulee myös kehittää autojen yhteiskäyttöä, jota voi tukea esimerkiksi pysäköintisuunnittelulla. Lisäksi kaupungin omat autot tulee avata yhteiskäytölle silloin, kun ne eivät ole virkakäytössä. Autojen seisottaminen tyhjänä ei palvele ketään. Civitas Eccentric -hankkeessa nähtyjä autojen yhteiskäyttömahdollisuuksia tulee kehittää lisää.