30.4.26

Lapsiperheköyhyys perheellistymishaaveiden esteenä

Hyvää vappuaattoa! Huomenna vietämme työväen juhlaa, jonka teemana Turussa on lapsiperheet. Ennen huomisen iloa ja riemua haluan kuitenkin kääntää huomion hetkeksi synkempiin aiheisiin: lapsiperheköyhyyteen.

Nykyhallituksen politiikka pudottaa 31 000 uutta lasta köyhyyteen. Tällä hetkellä pienituloisissa perheissä elää 137 000 lasta. Luvut ovat huolestuttavia. Suomen väkiluvusta noin kuudesosa, melkein miljoona, on lapsia. Joka kuudes heistä tulee kokemaan köyhyyttä. 

Viime viikolla saimme tietää, että sote-järjestöiltä leikataan lisää. Tällä hetkellä STEA-avustuksista noin 80 prosenttia menee suoraan ihmisten auttamiseen: kohtaamiseen, vertaistukeen ja neuvontaan. Loput käytetään toiminnan pyörittämiseen: organisointiin, koordinointiin ja hallinnointiin. Järjestöt auttavat lapsiperheitä monin tavoin: lisätään hyvinvointia, tuetaan vanhemmuutta, vähennetään yksinäisyyttä, vahvistetaan osallisuutta, lisätään sukupolvien välistä kohtaamista ja parannetaan lukuinnostusta. Näiden järjestöjen toimintaan osallistuu yli 30 tuhatta vapaaehtoista, jotka toimivat mm. perhekummeina, varamummeina, perhekahviloissa, vertaisryhmissä, päivystäjinä ja lukumummeina sekä -vaareina. 

Olen itse toiminut tukihenkilönä Mannerheimin Lastensuojeluliitossa. Tukihenkilö toimii tukena 6-17 -vuotiaalle lapselle esimerkiksi niissä tilanteissa, kun lapsi kokee yksinäisyyttä tai arjen haasteita. Tukihenkilötoiminta perustuu vapaaehtoisuuteen ja sen kautta lapsi saa elämäänsä luotettavan aikuisen, jolle kertoa arjestaan ja mieltään painavista asioista. Tukihenkilöä tavataan muutaman kerran kuussa ja tapaamisissa voidaan esimerkiksi tutustua erilaisiin harrastuksiin, pelata pelejä tai vierailla uusissa paikoissa. Lapselle tukihenkilö saattaa olla ainut luotettava aikuinen lähipiirissä. Tukihenkilö tuo lapsen elämään ennustettavuutta, osallisuuden tunnetta ja uusia, kivoja kokemuksia. Lapset ovat syyttömiä omaan tilanteeseensa, ja siksi olenkin kokenut tukihenkilönä toimimisen erittäin merkitykselliseksi itselleni.

Kokonaiskuvaan palatakseni: sote-järjestöjen avustuksista leikataan tällä hallituskaudella puolet pois. Kun valtaosa avustuksista käytetään jo nyt suoraan ihmisten auttamiseen, vähenee sen määrä pakostakin jatkossa. Tämä tarkoittaa, että juuri yllä kuvatunlaiset kohtaamiset vähenevät. Samalla sosiaalihuoltolakia muutetaan, hyvinvointialueiden rahoitusta leikataan ja asiakasmaksuja korotetaan. Avun saaminen vaikeutuu.

Turun Vasemmistoliitto julkaisi tiistaina kannanoton lapsiperheköyhyyden kitkemiseksi. Kannanotto listaa seitsemän konkreettista tekoa, joilla lapsiperheiden asemaa parannetaan. Työttömyysturvan lapsikorotus on palautettava, meidän on tarjottava maksuttomia harrastuksia lapsille sekä luotava köyhyydenvastainen ohjelma, jossa lapset ovat etusijalla ja jota seurataan systemaattisesti. 

Eilen työelämä- ja tasa-arvovaliokunta sai valmiiksi mietintönsä määräaikaisten työsuhteiden helpottamiseksi. Muutos osuu etenkin nuoriin ja naisiin lisäten raskaussyrjinnän riskiä sekä uhaten perheellistymishaaveita. Lähes viidennes naispalkansaajista työskentelee määräaikaisessa työsuhteessa. Naiset tekevät myös enemmän määräaikaista työtä kuin miehet - eivätkä läheskään aina omasta halustaan. Tilastokeskuksen mukaan määräaikaisen työn tekijöistä jopa 64% haluaisi pysyvän työn. Viime vuonna toistaiseksi voimassa olevien työsuhteiden määrä nousi kuitenkin vain miehillä. 

Suunta on huolestuttava. 

Samaan aikaan kun Suomeen kaivattaisiin enemmän lapsia, joutuu moni sysäämään perhehaaveensa syrjään epävarman taloustilanteen vallatessa yhä enemmän tilaa. Yllä kuvatut muutokset eivät myöskään paranna tilannetta, vaan vievät sitä entistä huonompaan suuntaan. Siinä missä määräaikaisuudet hankaloittavat perhehaaveita, myös työttömyys on yksi merkittävä syy lapsiperheiden köyhyyteen - työttömyysturvan lapsikorotuksen poisto on tästä vain yksi esimerkki. 

Tosiasia on, että jos haluamme Suomeen enemmän lapsia, täytyy meidän tehdä myös tekoja perheen perustamisen helpottamiseksi. Perheen perustaminen vaatii paljon ihan rahallisestikin. Karkeasti arvioituna lapsen kasvattaminen maksaa noin 6 300 euroa vuodessa - vauvan viedessä vielä enemmän rahaa. Tämä ei ole mikään pikkusumma. Kun tähän lisätään epävarma työllisyystilanne, moni jääkin vain odottamaan parempaa hetkeä omille perheellisyyshaaveilleen. Sitten kun on vakityö, sitten kun on oma asunto, sitten kun voi luottaa siihen, että ei jää yksin ilman apua.

Onneksi meidän ei tarvitse jäädä odottamaan, vaan asioita voi muuttaa. Vuoden päästä käydään eduskuntavaalit, joissa teemme muutoksen. Nykyiset ja tulevat lapsemme ansaitsevat meiltä parempaa.

Huomenna vietämme työväen juhlaa, jonka teemana Turussa on lapsiperheet. Turun Vasemmisto kutsuu kaikki klo 12 Suurtorilta lähtevään vappukulkueeseen näyttämään tukensa lapsiperheille. Lisätiedot Turun Vasemmistoliiton sivuilta.