Kevään kuntavaaleissa päätetään siitä, ketkä lähtevät rakentamaan Suomea koronakriisin jälkeen. Kuntien tulee varmistaa, että koronan jälkeen leikkausten sijaan panostetaan ihmisten tasa-arvoon, terveyteen ja hyvinvointiin.
Vasemmistoliitto julkaisi eilen kuntavaaliohjelmansa. Me rakennamme sellaista Suomea, jossa oikeus hyvään elämään kuuluu aidosti jokaiselle. Kuntavaaliohjelman kärkiteemoja ovat tasa-arvoinen koulutus, kunnat ilmastonmuutoksen ratkaisijoina sekä toimivat ja saavutettavat sosiaali- ja terveyspalvelut. Lisäksi ohjelma nostaa esiin kuntien työllisyyden sekä kulttuurin, liikunnan ja sivistyksen merkityksen hyvinvoinnin lisääjinä.
Ohjelmassa on viisi eri kohtaa, joita avaan tarkemmin alempana. Ne mukailevat melko suurelta osin niitä teemoja, joita olin itse ajatellut nostaa kuntavaaleissa esille. Puoluevalintani sopii minulle siis kuin nenä päähän! Pidemmät sepustukset kaikista kohdista löydät kuntavaaliohjelmasta. Tässä omat nostoni ja lisäykseni tärkeimpinä pitämiini asioihin.
Sisältö:
PIENTEN PUOLELLA!
REILU SIIRTYMÄ!
TUKEA, HOITOA JA HOIVAA KAIKILLE, EI HARVOILLE!
KESTÄVÄÄ ELINVOIMAA!
KAIKKIEN KUNTA!
PIENTEN PUOLELLA!
Koulutuksella ja sivistyksellä tasa-arvoa ja hyvinvointia
Varhaiskasvatusta kaikille
Jokaisella lapsella on oikeus laadukkaaseen ja kokopäiväiseen varhaiskasvatukseen. Kunnan tulee huolehtia varhaiskasvatuspaikkojen riittävyydestä sekä siitä, että päiväkoteja rakennetaan tasaisesti eri puolille kuntaa. Köyhimpiä alueita ei saa unohtaa! Varhaiskasvatusalan työvoimapula on vakava ongelma. Se ratkaistaan parantamalla työntekijöiden työhyvinvointia sekä työssä jaksamista. Varhaiskasvatusta ei saa yksityistää voittoa tavoitteleville toimijoille. Yhteiskuntamme nuorimpien jäsenten hyvinvoinnista huolehtiminen on vaativa tehtävä, jonka tulokset kantavat hedelmää pitkälle. Tämän arvo on tunnustettava.
Kohtuulliset ryhmäkoot terveissä kouluissa
Peruskoulu on Suomen historian tärkein tasa-arvoteko. Jokaiselle lapselle ja nuorelle kuuluu oikeus opiskella turvallisessa oppimisympäristössä ja sitä kautta hankkia tarvittavat tiedot ja taidot oman tulevaisuutensa rakentamiseksi. Vaikka koulukiusaaminen on tutkimusten mukaan vähentynyt Suomessa viime vuosien aikana, joutuu liian moni oppilas edelleen syrjinnän, kiusaamisen ja väkivallan uhriksi. Jokaisen lapsen tulee tuntea olonsa turvalliseksi koulussa. Riittävät henkilöstöresurssit sekä moniammatillinen yhteistyö vuorovaikutuksessa perheen kanssa takaavat opetuksen onnistumisen. Kuntien on pidettävä oppilasryhmien koot tarpeeksi pieninä sekä opettajaresurssit riittävinä.
Sisäilmaongelmat ovat koulujemme riesa. Meidän on huolehdittava siitä, että kaikkien oikeus terveeseen opiskelu- ja työympäristöön toteutuu. Vuokrauksen sijaan kunnan on hankittava väestötiloja omaan omistukseensa. Koulujen kiinteistönhuollosta on myös pidettävä huolta, jotta epäkohtiin voidaan puuttua ajoissa. Kaikkien oppilaiden on saatava tarvitsemansa tuki opinnoissaan ja heidän on oltava mahdollisuus osallistua koulunkäyntiin lähikoulussaan.
Tasa-arvoinen koulutie jokaiselle lapselle
Suomalaiskoulujen väliset erot oppimistuloksissa ovat maailman pienimmät. Tämä on mahtavaa! Jokainen perhe voi luottaa siihen, että koulusta huolimatta lapsi saa laadukasta opetusta. Oppilaiden väliset oppimiserot ovat kuitenkin hälyttävässä kasvussa. Sukupuolten väliset oppimistulokset ovat OECD-maiden suurimpia. Koulutuksellisen tasa-arvon vahvistamiseksi on tärkeää toimia kaikkialla Suomessa. Aidosti maksuton koulutus on tärkeä väline tämän toteuttamisessa.
Suomalaiset opettajat ovat alansa asiantuntijoita. Yhteiskunnan eriarvoistuminen tarkoittaa sitä, että heidän tuekseen kouluihin on palkattava oppilashuollon ammattilaisia. Koulupsykologien, -kuraattoreiden ja koulunkäyntiohjaajien työpanos on korvaamaton. Kuten edellisessäkin kohdassa todettiin, henkilöstön yhdenvertaisuusosaamisen vahvistaminen on avainasemassa oppilaiden kokonaisvaltaiseen tukemiseen. Lasten ja nuorten osallisuutta on vahvistettava heitä koskevassa päätöksenteossa.
Yhdenvertainen toinen aste
Toisen asteen tutkinto on nykypäivän työelämässä välttämättömyys. Oppivelvollisuuden laajentamisen myötä takaamme jokaiselle nuorelle toisen asteen tutkinnon. Tämä edellyttää myös johdonmukaista panostusta koulutuksen laatuun ja opiskelijoiden hyvinvoinnin tukemiseen. Yksi suurimmista toisen asteen haasteista on opiskelijoiden kokema stressi ja kuormitus. Nuorten hyvinvoinnin kannalta on olennaista, että kohdistamme tarpeeksi resursseja opiskelijahuoltoon.
Laadukkaan lähiopetuksen riittävä määrä on keskeisessä osassa koulutuksen laadun turvaamisessa. Kunnan on asetettava laatukriteeristö toiselle asteelle ja edistettävä lukion ja ammatillisen oppilaitoksen välistä yhteistyötä. Oppivelvollisuuden laajentamisen myötä meidän pitää myös huolehtia siitä, että erityistä tukea tarvitsevat nuoret saavat sitä. Valmentavan koulutuksen yleistyessä sen saatavuus ja laatu on turvattava kaikkialla.
REILU SIIRTYMÄ!
Kunnat ilmastonmuutoksen ratkaisijoina
Liikkumisesta vaivatonta ja ilmastoystävällistä
Liikenne aiheuttaa viidenneksen Suomen päästöistä. Henkilöautoliikenteen osuus on tästä yli puolet. Joukkoliikenneratkaisut ovat avainasemassa, kun vähennetään liikenteen päästöjä ja parannetaan kuntalaisten elämänlaatua. Kohtuuhintainen, vähäpäästöinen, sujuva ja esteetön joukkoliikenne on inhimillisesti, taloudellisesti ja ekologisesti järkevää. Joukkoliikenteen käytön tulee olla edullisempaa kuin auton omistaminen. Joukkoliikenteen saavutettavuutta ja esteettömyyttä tulee kehittää aktiivisesti.
Kevyen liikenteen väyliä on kehitettävä määrätietoisesti. Kevyen liikenteen huomioiminen tulee myös olla avainasemassa uusia alueita suunniteltaessa. Keskustassa on levennettävä jalkakäytäviä ja parannettava mahdollisuuksia turvalliseen pyöräilyyn. Kevyen liikenteen väylien aurausta tulee priorisoida talvisin. Lasten ja nuorten kohdalla huolehditaan siitä, että peruskouluun pääsee turvallisesti kävellen tai pyörällä koulumatkan pituuden sen salliessa.
Energiaviisaita ratkaisuja rakentamisessa ja korjaamisessa
Energiatehokas rakentaminen ja päästöjen vähentäminen ovat avainasemassa Suomen matkalla kohti hiilineutraaliutta. Rakennuksissa käytetään 40 prosenttia kotimaan energiasta ja ne aiheuttavat yli 30 prosenttia päästöistämme. Varsinaisen rakentamisen osuus rakennuksen elinkaaren päästöistä on 20 prosenttia. Vanhan rakennuskannan suosimisella vähennämme rakennetun ympäristömme päästöjä.
Meidän tulee vähentää rakennusten päästöjä esimerkiksi vaihtamalla lämmitysratkaisut kestävämmiksi sekä tekemällä energiatehokkuusinvestointeja. Julkisissa rakennuksissa päästöjä vähennetään hukkalämmön talteenotolla, aurinkoenergian rakentamisella, kestävillä lämmitysratkaisuilla sekä lämpövarastoinnilla. Kestävien energiamuotojen valintaan ja energiankäytön yleiseen vähentämiseen on syytä panostaa.
Ilmastoviisasta kaavoitusta ja kohtuuhintaisia asuntoja
Asumisen korkea hinta vaikuttaa erityisesti pienituloisten ja vuokralla asuvien toimeentuloon. Se eriarvoistaa asumisvalintoja ja heikentää elämänlaatua. Kaupunkien suunnittelussa on otettava huomioon päästöjen minimointi ja hiilinielujen maksimointi. Rakennusten esteettömyyteen tulee panostaa väestön ikääntyessä entistä enemmän. Kohtuuhintaista asumista tulee pystyä tarjoamaan jokaiselle. Kunnan tulee pitää tontit omistuksessaan ja suosia vuokraamista. Puusta rakentaminen on ilmastokestävää siinä missä sementin ja teräksen tuotannosta aiheutuu huomattavia päästöjä. Puurakentaminen sitoo hiiltä ja on sisäilman kannalta terveellinen vaihtoehto. Edistetään viherkertoimen käyttöä ja lisätään viherkosketusta kaikilla alueilla.
Kunnat irti kivihiilestä ja turpeesta
Kivihiili ja turve ovat ympäristön kannalta huonoimmat polttoaineratkaisut, ja niiden energiakäytön lopettaminen mahdollisimman nopeasti on tärkeä askel kohti hiilineutraalia Suomea. Kunnallisissa energiayhtiöissä tulee luopua näiden käytöstä vuoteen 2025 mennessä. Hukkalämmön ja lämpöpumppujen hyödyntäminen, lämpövarastot sekä geotermisen lämmön hyödyntäminen tuovat uusia mahdollisuuksia lämmöntuotantoon. Kunnallisten energiayhtiöiden on asetettava tiukat kestävyyskriteerit käytetylle biomassalle ja sitouduttava niiden valvontaan. Julkisissa rakennuksissa rakennetaan kiinteistön tarpeisiin riittävät lämpövarastot.
Luontoa kunnioittava kunta
Hyvinvoiva lähiluonto parantaa asumisen laatua ja toimii hiilinieluna. Metsät ja muut lähiluontoalueet ovat suosittuja virkistyspaikkoja ja pitävät huolta luonnon monimuotoisuudesta. Luonto- ja lähimatkailun sekä luontaiselinkeinojen merkitys pandemian jälkeisessä maailmassa tulee korostumaan ja on keskeisessä roolissa, kun torjutaan ilmastonmuutosta sosiaalisesti oikeudenmukaisella tavalla. Kunnilla on tärkeä rooli useiden matkailualan yritysten yhteistyön mahdollistajina ja toisaalta kokonaisuuksien tarjoajana potentiaalisille matkailijoille. Kuntien matkailun edistämiseen käyttämä raha suunnataan niin, että painotetaan luontomatkailua.
Suojellut maa-alueet ja metsät ovat yksi tärkeimmistä tavoista huolehtia luonnon monimuotoisuudesta. Lisätään kuntien omistamien metsien suojelua määrätietoisesti paikallisten luonnonsuojeluverkostojen ja luontoselvitysten mukaisesti. Resursoidaan luonnonsuojelualueiden ylläpitoa riittävästi ja ennallistetaan suojelukohteita. Kaavoituksessa on huomioitava luontoarvot ja riittävät ekologiset käytävät eläinten turvalliseen siirtymiseen paikasta toiseen.
Perustetaan eläinsuojelutoimijoiden yhteistyöelin, johon kuuluvat eläinsuojelujärjestöt, poliisi ja paikallinen eläinsuojelu. Lisäksi kuntiin nimetään päivystävä valvontaeläinlääkäri sekä eläinsuojelupoliisi. Löytöeläinten hoidon laatua tulee parantaa. Parannetaan vaelluskalakantojen elinvoimaisuutta ennallistamalla mahdollisuuksien mukaan koskia ja rakentamalla kalareittejä vesivoimaloiden yhteyteen.
TUKEA, HOITOA JA HOIVAA KAIKILLE, EI HARVOILLE!
Oikeus terveyteen ja hyvinvointiin on jokaisella
Soten asiakasmaksut alas ja saatavuus kuntoon
Hoitoon pitää päästä maksutta, korkeintaan viikossa. Ennaltaehkäisevään terveydenhuoltoon panostaminen on järkevää niin inhimillisesti kuin taloudellisestikin. Yksityisten perintäyhtiöiden käyttö tulee lopettaa. Turun tulee tarjota jatkossakin kaikille alle 25-vuotiaille nuorille maksutonta ehkäisyä.
Laadukasta tukea, hoivaa ja hoitoa kaikille
Kaikkialla hoidossa ja sen järjestämisessä on otettava huomioon esteettömyys, saavutettavuus, tasa-arvo ja yhdenvertaisuus. Asenteisiin ja ennakkoluuloihin vaikuttaminen on myös tärkeää työtä, joka parantaa kuntalaisten asemaa. Kunnan vammais- ja vanhusneuvostoille tulee antaa oikeaa vaikutusvaltaa. Kunnissa on tärkeää tehdä yhdenvertaisuusvaikutusten arviointia. Turkuun tulee nimittää yhdenvertaisuuskoordinaattori. Kuntien pitää panna toimeen terapiatakuu, joka takaa ihmiselle pääsyn terapiaan kuukauden sisällä hoidon tarpeen toteamisesta.
Perhetyöllä apua ajoissa
Kaikilla lapsilla on oikeus turvalliseen elämään. Laadukkaat ennaltaehkäisevät lastensuojelupalvelut vähentävät inhimillistä kärsimystä ja kustannuksia. Lastensuojelussa on lisättävä lasten ja nuorten osallisuutta niin heidän omissa asioissaan kuin palveluita suunniteltaessa. Sosiaalityöntekijöiden vaihtuvuutta on ehkäistävä työoloja parantamalla. Lasten oikeuksien toteutuminen on vaarassa, mikäli yhdellä sosiaalityöntekijällä on liian monta lasta ja perhettä asiakkainaan. Lastensuojelun laitospalvelut on tuotettava ensisijaisesti kunnan omana palvelutoimintana ja palveluiden laatua on valvottava säännöllisesti.
Nuorisotyöllä on valtava merkitys nuorten hyvinvointia ja yhteisöllisyyttä tukevana palveluna. Nuorisotyön kautta kunta edistää nuorten vaikutusmahdollisuuksia, kehittää nuorten vapaa-ajan palveluita ja harrastusmahdollisuuksia sekä tukee apua tarvitsevia nuoria. Nuorisotilojen pitää olla nuorten omia matalan kynnyksen oleskelu- ja hengailupaikkoja. Nuorisotyön palveluita pitää entistä enemmän viedä työntekijöiden jalkautumisen avulla osaksi nuorten arkea sekä verkkoon ja sosiaalisen median alustoille. Etsivän nuorisotyön palveluiden saatavuus on turvattava riittävillä resursseilla.
Hyvinvointipalvelut julkisiksi
Hyvinvointipalveluiden tuottaminen julkisina palveluina säilyttää kansalaisten demokraattisen päätäntävallan niiden sisällöstä sekä vähentää valvonnan ja siihen liittyvän byrokratian tarvetta. Ennen kaikkea julkinen palvelutuotanto varmistaa sen, että yhteiset verovarat menevät palveluiden tuottamiseen eivätkä monikansallisten yrityskonsernien voittoihin tai veroparatiiseihin. Laajamittaiset ulkoistukset vaarantavat kunnan kyvyn taata asukkaiden lakisääteiset palvelut, jos sote-yritykset ajautuvat kriisitilanteeseen tai nostavat hintoja monopoliasemansa avulla. Siksi on välttämätöntä käynnistää liiaksi ulkoistettujen palvelujen kunnallistaminen. Ulkoistamissopimukset synnyttävät lisää kustannuksia, kun kuntien pitää valvoa laatua ja sopimusten toimeenpanoa, ja liian monesti yritykset ovat hakeneet voittoja palvelun laadun kustannuksella.
Vanhusten ja vammaisten hoidon epäkohdat sekä esimerkiksi vakavat perusoikeuksien loukkaukset lastensuojelussa ovat paljastaneet tarpeen kehittää ja vahvistaa niin yksityisten kuin julkisten tuottamien palveluiden valvontaa. Kunta on vastuussa niin omien kuin ostamiensa palveluiden valvonnasta. Siihen pitää osoittaa riittävät ja erilliset henkilöstöresurssit, joiden avulla varmistetaan laatu. Valvonnan tuloksista pitää raportoida säännöllisesti niin viranhaltijoille kuin luottamushenkilöillekin.
KESTÄVÄÄ ELINVOIMAA!
Kunta työllistäjänä ja työnantajana
Vastuullinen työnantaja ja palveluiden ostaja
Kunta-alan työntekijöistä valtaosa on naisia. Palkkatasa-arvo, työssä jaksaminen ja työhyvinvointi eivät ole tehokkaan työn vastakohtia vaan sen edellytyksiä ja arvoja itsessään. Erityisesti akuuteilla työvoimapula-aloilla on syytä harkita paikallisia palkankorotuksia. Muun muassa pandemiasta johtuen kunnissa on lomautettu ennätyksellisen paljon työntekijöitä. Lomautukset aiheuttavat pahimmillaan hyvinvointivajetta kunnissa, kun tärkeät palvelut kärsivät. Lomautusten aiheuttamat säästöt ovat lyhytaikaisia ja todellisuudessa vain siirtävät kustannuksia taskusta toiseen. Kuntien lomautukset vaikuttavat ennen kaikkea naisten toimeentuloon. Palkkatasa-arvoa ja palkka-avoimuutta edistetään systemaattisilla palkkakartoituksilla. Osana tavoitteellista tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnittelua pitää toteuttaa erilliset tasa-arvosuunnitelmat.
Kuntien hankintojen valtava kokonaissumma asettaa hankintojen ehdoille erityistä painoarvoa. Hankintoja toteuttavien vastuulla on, että yhteistä omaisuutta olevat omaisuusmassat eivät valu epäeettisille toimijoille. Hankintalaki antaa jo nyt mahdollisuuden monipuolisempaan priorisointiin kuin pelkän hinnan tarkasteluun. Hankintoja suunniteltaessa vähintään yhtä suuri painoarvo on annettava hankintojen ympäristökestävyydelle, yhteiskuntavastuulle ja vähintään omaan palvelutuotantoon verrattavien työehtojen toteutumiselle. Nostetaan ruokapalveluiden hankinnassa käytetyistä tuotteista kasviperäisten osuus vähintään 50 prosenttiin.
Kaikille reilu ja elinvoimainen kunta
Kunnilla on merkittävä rooli niin työllistäjinä kuin paikallisten työmarkkinoiden edistäjinä. Parhaimmillaan kunnan toiminta voi mahdollistaa paitsi työllisyysasteen kasvun myös perinteisesti vaikeasti työllistyneiden ryhmien työllisyyden laajenemisen. Hyvin toimiva kunta on alueen elinkeinojen moottori. Viime vuosikymmenellä Suomeen on syntynyt ilmaistyömarkkinoita, joilla palkkatyötä vastaavaa työtä teetetään harjoittelijoita ketjuttamalla sekä kuntouttavalla työtoiminnalla. Kuntien täytyy arvioida kriittisesti itse toteuttamaansa kuntouttavaa työtoimintaa. Sen pitää olla aidosti kuntouttavaa, muuten työtä pitää järjestää palkkatuettuna työnä.
Hyvät peruspalvelut ja sijoittaminen koulutukseen ovat parasta elinkeinopolitiikkaa. Osaavan työvoiman saatavuus on elinehto kuntien kestävälle elinvoimalle. Sivistyspalvelujen riittävät resurssit ja erityisesti ammatillisen toisen asteen toimintaedellytysten turvaaminen ovat keskeisiä osia elinvoiman rakentamisessa. Kuntien tulee varsinaisen koulutuksen resursoinnin lisäksi turvata opiskelun edellytykset, muun muassa riittävä asuntolapaikkojen tarjonta.
KAIKKIEN KUNTA!
Hyvinvointia taiteesta, liikunnasta ja sivistyksestä
Kirjasto on lukutaidon sydän
Kirjastot ovat yhteiskuntamme kulmakivi. Ne mahdollistavat tiedon saatavuuden tulotasosta riippumatta. Kirjastojen tehtäväkenttä on laajentunut vain kirjojen tarjoamisesta monipuolisten palveluiden tarjoajaksi – alan resurssoinnin tulee olla sen mukaista. Jo olemassa olevia kirjastoja ei saa lakkauttaa ja niitä tulee kehittää edelleen laaja-alaisina tiedon, jakamistalouden ja sosiaalisen kohtaamisen keskuksina. Kirjastojen ja koulujen yhteistyötä tulee parantaa, jotta nuorten lukutaito kehittyy. Panostukset kirjastotoimeen ovat tärkeitä paitsi kuntien myös koko yhteiskunnan kannalta.
Kulttuuri ja taidetta kaikille koko maassa
Taidetta ja kulttuuria on vaalittava moninaisena, kaikille saatavilla olevana kokonaisuutena. Kuntien kulttuuritoimintalaki velvoittaa luomaan edellytyksiä ammattitaiteilijoiden toiminnalle. On huolehdittava, että tarjoamme vapaan kentän toimijoille tarkoituksenmukaisia työskentely- ja toimitiloja sekä riittävää taloudellista tukea. Vapaan kentän kulttuuritoimijoille tulee olla jaettavana työskentely- ja projektiapurahoja, ja kunnan tulee aktiivisesti mahdollistaa kulttuuritoimijoiden ja kaupungin palvelualueiden yhteistyö.
Taiteen prosenttiperiaatteella, jossa rakennushankkeiden budjetista 1 % käytetään taiteeseen, varmistetaan laadukas ympäristö ja taiteen saavutettavuus. Kuntien tulee luoda julkiselle taiteelle periaateohjelma ja noudattaa prosenttiperiaatetta järjestelmällisesti alueellisen tasa-arvon takeeksi. Taiteilijoiden työ kaikessa toiminnassa tulee korvata reilujen palkkiokäytäntöjen mukaan.
Kaikille oikeus kulttuuriin ja liikuntaan
Monipuoliset mahdollisuudet taiteeseen ja liikuntaan ovat tärkeitä kuntalaisten hyvinvoinnin takaajia, ja sitä kautta ne toimivat kuntien pitotekijöinä. Oikeus harrastamiseen, taiteeseen ja omaehtoiseen toimintaan on perustavanlaatuinen hyvän elämän rakennuspalikka, jonka tukemisessa kunnilla on käytössään paljon mahdollisuuksia. Taiteen ja kulttuurin tulee olla aidosti saavutettavaa sekä taloudellisesti että alueellisesti. Osallisuutta tulee edistää lisäämällä taidetoimintaa osana koulupäivää ja varhaiskasvatuksen toimintaa.
Nuorten liikuntaharrastus ei saa olla kiinni varallisuudesta. Kuntien pitää tarjota liikuntapaikat maksuttomasti alle 25-vuotiaiden liikuntaan ja urheiluun. Liikuntapaikkojen käyttöä tulee mahdollistaa iltapäivisin, illalla ja viikonloppuisin sekä ympärivuotisesti. Kuntien tulee laatia virallisesti hyväksytyt liikuntapaikkojen käyttövuorojen jakoperusteet, jotka huomioivat myös, että eri sukupuolille suunnatut vuorot saavat tasa-arvoisesti aikaa ja ajankohtia. Kuntien tiloja pitää tarjota kansalaisjärjestöjen ja vapaa-ajan toimintaa tuottavien järjestöjen käyttöön maksutta.
Kehitetään ei-kaupallista kaupunkitilaa ihmisten ehdoilla. Tuodaan mainospaikkojen sijaan julkisiin tiloihin esimerkiksi taidetta ja luodaan tiloja, joissa voi syntyä kuntalaisten omaehtoista toimintaa. Kuunnellaan kuntalaisia ja heidän toiveitaan esimerkiksi asukasbudjeteilla.
Vapaasta sivistystyöstä kansalaistaitoja ja tasa-arvoa
Maailman ja työelämän muuttuessa nopeaan tahtiin vapaa sivistystyö on tärkeässä asemassa paitsi hyödyllisten kansalaistaitojen myös elinikäisen oppimisen mahdollistajana. Se on tärkeää sekä oman osaamisen kehittämisen että hyvinvoinnin mahdollistajana. Täysipainoinen osallistuminen yhteiskunnalliseen toimintaan on nykyään vaikeaa ilman riittäviä digitaitoja. Eri-ikäiset tarvitsevat erilaista tukea digitaitoihin, mutta jokaisella on oikeus tarvitsemiensa taitojen kehittämiseen. Kuntalaistaitoihin kuuluvat myös kielitaidot, joilla selviää arjesta ja asioinnista asuinpaikassaan. Taataan kaikille kuntalaisille oikeus opiskella kieliä, joilla on kunnassa virallinen asema.
Siinä ne nyt sitten oli! Mitä mieltä sä olet tästä kuntavaaliohjelmasta? Jäikö jotakin olennaista pois? Jälkikäteen pohdittuna mun olisi ollut helpompaa ja nopeampaa linkata tää kuntavaaliohjelma vain blogiin lyhyen saatteen kera, mutta halusin varmistaa ensinnäkin, että tajuan itse kaikki ohjelmaan listatut asiat sekä sen, että saan ne lyhyemmin ja kompaktimmin esille. Jälkimmäisessä en välttämättä onnistunut kovinkaan hyvin.
PS. Sain korvanappiini tiedon, että Vasemmistoliiton ehdokashankinta on vielä auki! Jos sinäkin haluat olla mukana rakentamassa tulevaisuuden Turkua, lähde ehdokkaaksemme! Avoimia paikkoja on jäljellä vain muutamia, joten kannattaa olla nopea.
Jos kuntavaalien ehdokkuus ei kiinnosta, mutta haluaisit
olla osa kampanjatiimiäni, pistä minulle viestiä sähköpostitse osoitteeseen jenni-jantti@hotmail.com
Järjestämme kerran viikossa kampanjatapaamisia, missä pohditaan tulevaa,
käydään läpi mennyttä ja viilataan kamppista huippuunsa. Tiimiläisyys ei sido
sinua mihinkään.